Luonnonpuisto Vargavidderna

Vargavidderna-luonnonpuisto on Örebron läänin suurimpia luonnonpuistoja, jotka antavat erämaan tunteen. Täällä Närken ja Västergötlandin rajamailla levittäytyvät laajat suot, joita ympäröivät kivenjärkäleiset luonnonmetsät ja vähäravinteinen Gryten-järvi. Jos pidät lintujen tarkkailusta, sinun kannattaa käydä keidassoiden väliin rakennetussa näköalatornissa.

Vargavidderna on aluetta, jolla ei ole pelkästään avoimia vesi- ja kosteikkoalueita, vaan sitä ympäröivät suuret metsät, joilla kasvaa yli 100 vuotta vanhoja puita. Täällä on paikoitellen eri metsälajeja. Aina kosteikkoja ympäröivistä korpimetsistä hyvältä tuoksuviin suopursumäntymetsiin soilla ja hyvin hoidettuihin havumetsiin kovamaalla. Metsässä on paljon vanhoja, mutta myös kuolleita ja kuolevia puita, joissa vuorostaan viihtyvät monet sienet, jäkälät ja hyönteiset. Lajit, joiden on vaikea tulla toimeen metsässä, jossa käytetään nykyaikaisen metsätalouden menetelmiä. Pidä metsässä kulkiessasi silmällä kämmeköitä, kuten valkokukkaista yövilkkaa ja myyttistä metsänemää. Ja kuuntele metsän runsasta ja vaihtelevaa eläimistöä. Metsän lintukuorossa kuuluu usein palokärjen kimeä, kohtalonomainen ääni. Varhaisena kevätaamuna voit ehkä kuulla helmipöllön huhuilun. Luonnonpuistossa liikkuvat säännöllisesti sekä susi että ilves.

Esteettömyys Parkkialueelta johtaa kaksi merkittyä polkua luonnonpuistoon. Toinen poluista kiertää Gryten-järven ympäri ja toinen johtaa näköalatornille ja levähdyspaikalle laajan keidassuon äärelle. Sekä näköalatornin että järvenrannan lähellä on tulisijoja käytettävissä.

Onko polttopuita? Polttopuita on tulisijapaikkojen yhteydessä. Käytä polttopuita kohtuullisesti, jotta puut riittävät myös tuleville vierailijoille. Vesivarastot täytetään säännöllisesti, mutta emme voi taata veden saatavuutta joka hetkellä. Jos haluat varmistaa tulenteon – ota omat polttopuut mukaan. Tulentekoon ei saa käyttää luonnonpuiston metsästä otettuja tikkuja ja oksia.

Tietoa luonnonpuistoon johtavasta soratiestä Huomioi, että luonnonpuiston ulkopuolella harjoitetaan aktiivista metsätaloutta, mikä vaatii raskaita kuljetuksia, jotka joskus vaikuttavat suuresti tien pintaan. Siksi tiessä voi olla uria sekä esiin pistäviä kiviä. Maanomistaja Sveaskog tasoittaa tien karkealla tiesoralla säännöllisin välein. Koska tie on pääasiassa tarkoitettu metsätalouskäyttöön, sen kunnossapitoon ei sovelleta samoja määräyksiä kuin yleisen tieverkoston kunnossapitoon. Autolla saapuvan vierailijan on itse arvioitava, sujuuko matka luonnonpuistoon häneltä itseltään ja hänen autoltaan ilman vahinkoja tai auton kiinni juuttumista.